torstai 2. helmikuuta 2012

Flunssa

Ei ole edes mikään paha. Ajattelin vain, että alotan sillä, niin ei tule mitään sanomista siitä miten olen myynyt itseni Lontoolle ja alunperin melko kyyninen maailmankuvani olisi muuttunut selvästi positiivisemmaksi. Hyviä uutisia kuitenkin on. Kaksi viikkoa kestäneet säälivät katseet, sanoessani hostellin respassa “two more nights”, ovat vihdoin vain varjoja menneisyydessä ja uusi kotipaikkani on Notting Hill, Lontoo.

Istun tällä hetkellä uudessa yhdestä huoneesta koostuvassa muodikkaassa keittiön sisältävässä studioasunnossani. Keittiö on toki aika paljon sanottu pienestä jääkaapista, mikrosta, vedenkeittimestä, leivänpaahtimesta ja kahdesta keittolevystä, jotka toimivat jollain tavalla kytköksissä johonkin ajastimen kaltaiseen viritykseen, niin että ruokaa laittaessa kuuluu jatkuva nakutus. Onneksi 850 euron kuukausittaisella vuokralla ei kuitenkaan saa omaa vessaa, vaan jaan sen muutaman kaalilta haisevan puolalaisen kanssa, jotten ylpisty. Huonekaluihin sisältyy myös kerrossänky ja aivan uskomattoman ruma kukkakankaalla verhoiltu aurinkotuoli. Mieltä kuitenkin lämmittää se, että kävelymatkan päässä ovat Subway, Mickey D’s, KFC, Hyde Park, kaikki pankit, pari pubia, ja Tsekin suurlähetystö. Ensimmäinen asuntoni on Notting Hillissä, joten suunta voi olla vain alaspäin.

Eilen oli ensimmäinen luento ja ensimmäiset kotitehtävät. Excelissä tehtävät kotitehtävät annettiin luonnollisesti seuraavaksi päiväksi, niin että seuraavan päivän luennoista johtuen minulla oli koko yö hyvin aikaa opetella 10 uutta asiaa excelissä ja pari matikassa. Ei ole kuitenkaan ongelmaa, josta ei Youtubella ja kusetuksella selviäisi. Puoli kolmelta nukkumaan ja kuudelta ylös – siitä on vatsahaavat tehty.

Vanhan Kansan sanonnan mukaan rahalla saa ja hevosella pääsee. Ottamatta sen enempää kantaa väittämän todenmukaisuuteen, yksityiskoulussa on ajoittain puolensa. Kouluuni pääsee sisään vain kulkukortilla, jotta imurikauppiaat ja rahvas saadaan pysymään loitolla meidän rikkaiden, kauniiden  ja hyväosaisten miettimistyötä häiritsemästä.  Koulun aulassa on onneksi myös kuusi ihmistä puvut päällä varmistamassa, että näin myös tapahtuu. Koulukavereillani on titteleitä sukunimissä ja he suunnittelevat euroopanmatkoja viikonlopuksi – minä syön kotona Tescon kahden punnan pasta bolognesea ja teen senkin pankin rahoilla. Eräänä päivänä rupesin nauramaan ääneen kävellessäni kouluun ja huomatessani, että ruoho todellakin oli selvästi vihreämpää kouluni pihalla kuin muualla Regent’s parkissa. Lähtiessäni eilen koulusta, seisoi etuoven edessä Jaguar ja Rolls Royce, koska joidenkin koulun oppilaiden mielestä kävely on paskaa.


Koulun sisäpiha

Vapauttava arki on luentojen alkamisen ja tyhjyyttään hohtavan uuden pankkitilini myötä taas askeleen lähempänä. Mikäli et halua osoittaa suoraa rahallista tukea tilisiirroin uudelle pankkitililleni, voit tehdä sen klikkaamalla tämän sivun laidoilla näkyviä mainoksia. Saan jokaisesta klikkauksesta sadasosa sentin. Pystyn jo haistamaan oman Rolls Royceni nahkaverhoilun.

Jos olen ymmärtänyt oikein, blogin kuuluu olla interaktiivinen ja dynaaminen ja muuta paskaa, joten ennen kuin alan järjestämään viikkokilpailuja ja seuramatkoja lukijoille, ajattelin, että promoan tässä dynaamisuuspäissäni samalla myös ystäväni blogia. Atte on tällä hetkellä Marseillessa, ja hänen bloginsa koostuu vahvasti kuvista (http://attention4.blogspot.com). Te, jotka muutama vuosi sitten olitte tuossa pahamaineisessa syntien satamakaupungissa, voitte nyt ruokaviinejä nauttiessanne katsoa tietokoneenne näytöltä lumoavia kuvia öisestä Marseillesta ja herkistellä siellä kotonanne Édith Piafin soidessa, kuten itse taannoin herkistelin kirjaston nurkassa katsoessani videota steissillä flash mobina lauletusta maammelaulusta. Ja te, jotka olette joskus käyneet Lontoossa, voitte kyynelsilmin ihastella oheisia itseottamiani taideteoksia tästä sykkivästä metropolista.

Leijonakoru kaulassa viuhuen ja karjalalippis hyppyritukkaa peittäen kuittaan ”täältä tähän ja takaisin isoon pajaan”.

Kristian ”Joe” Harva



















Kultainen nainen
















Kirkko. Oisko tyyliin Pyhän Paulin

2 kommenttia:

  1. Kiitos jälleen viihdyttävästä luettavasta! Pakko kuitenkin korjata olettaen että herkistelimme samalle pätkällä niin kyseessä oli Finlandia hymni. Ei suinkaan Maamme laulu. Kung hei fat choi kuten täälläpäin toivottavat hyvää uutta vuotta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet oikeassa. Nostan käden pystyyn virheen merkiksi.

      Poista