lauantai 4. helmikuuta 2012

Ensimmäinen viikko takana, 44 edessä

Luulen sen olleen viime juhannuksena, kun loppuillasta rupesin, mielestäni Juhon säestyksellä, avautumaan mysli-ihmisistä. Kun naapurisi on nähnyt parhaaksi sisustaa keskellä yötä, viereisen talon uuden BMW:n varashälytin on rikki, soiden noin 15 minuutin välein, ikkunasi on tehty elmukelmusta niin, että öisin asunnossasi on neljä astetta lämmintä, tai olet joutunut tekemään ylitöitä ja yöunesi ovat jääneet noin viiteen tuntiin, on ymmärrettävää, että herätessäsi et ole parhaalla tuulella. Olet kuitenkin aikuinen ja nielet kiukkusi hammasta purren. Aamiaiseksi syöt palan eilistä pitsaa, ja teet senkin suihkussa, vain maksimoidaksesi yöunien pituuden. Kaiken edellämainitun takia naamasi näyttää siltä, että olet saanut turpaan, ja itseasiassa väkivaltainen käytös saattaisi olla ainoa asia, joka helpottaisi oloasi. Raahaudut kuitenkin metroon, vain kohdataksesi mysli-ihmisen.


Kuuluisa hymysi näyttää siltä, että olet juonut viinietikkaa raakana, mutta mysli-ihmisen naama on tyytyväisessä virneessä, koska hän on jo käynyt lenkillä, syönyt super terveellisen mysliaamiaisen, lukenut päivän lehden, ulkoiluttanut koiran, vienyt lapset tarhaan, täyttänyt veroilmoituksen ja on nyt valmis ottamaan hymyillen vastaan alkavan työpäivän.


Minulla on 11 opiskelijatoveria, jotka opiskelevat samaa aihetta ja ovat aloittaneet kanssani samaan aikaan. Viidellä kurssilla kuudesta ei ole ketään muita kuin minä ja nämä 11 muuta kohtalotoveria, joten olemme yhdessä joka päivä noin kuuden tunnin ajan. Tähän mennessä on selvinnyt, että 11 näistä 11:sta on niin sanottuja mysli-ihmisiä. Haluan vetää niitä kaikkia turpaan.


Jokainen kouluni opettaja näyttää samalta ja jokaisen nimi on Apu Nahasapeemapetilon. Apu #1 myös kuulostaa niin paljon Simpsoneiden Apulta, että rupesin hihittämään kesken aloitusluennon. Asia, jonka olen kuitenkin huomannut on, että paskat opettajat ovat paskoja niin Suomessa kuin Englannissakin. Olen ollut koulussa nyt neljä kokonaista päivää. Viha on kova sana, mutta VIHAAN Apu #3:sta. Jos vittumaisuudesta ja tylsyydestä jaettaisiin mitaleita, antaisin ne kaikki hänelle. Jos läksyt annetaan illalla seitsemältä, ja ne pitää palauttaa seuraavana päivänä viiteen mennessä, ja seuraavan päivän ensimmäinen luento alkaa yhdeksältä aamulla, olisi mielestäni reilua jos läksyjen tekemiseen ei kuluisi viittä tuntia. Varsinkin, kun kuuluin niihin kahteen ihmiseen, jotka osasivat kysytyt asiat jo valmiiksi. Ainoa hyvä puoli näissä luennoissa on eräs ukrainalainen nainen, joka on tyhmin tähän mennessä tapaamani ihminen.


Muita viikon tapahtumia
Kävin yhtenä päivänä Tescossa ja huomasin, että kolme 660 millilitran Budweiseria sai kokonaishintaan 6 euroa. Tämä uutinen yksin sai viikon vahvasti plussan puolelle. Ensi viikon kauhuja odottaen


Kalle ” Davies, Howard & Green, David  (2011). Global Financial Regulation – The Essential Guide” Harva























Näkymä ikkunasta



















Näkymä ovelta



















Ruma tuoli



















Näkymä rumalta tuolilta



















"Takka"

2 kommenttia:

  1. Hahahaha, "takka"! Tsemppiä mysli-ihmisten sietämiseen=D

    Nina

    VastaaPoista
  2. Pahimpia on ne, jotka ei ees syö mitään hyvän makuisia esim sokeroituja myslejä, vaan niitä helvetin kuivia kitalakeen tarttuvia hiutaleita! Jos mysli-ihmiset eivät olisi niin reippaita pesemään hampaitaan, heidän ikeniensä rajapinnassa pilkistelisivät varmasti syljestä vettyneet mutta niin perkeleen terveelliset vehnänjyvänydin-leseet. Mutta koska mysli-ihmiset ovat, häikäistyvät vastapäätäistuvan silmät kiiltävien hampaiden paisteesta.

    VastaaPoista