Uskollisimmat lukijat ovat varmasti jo huomanneet, että tämä on jo toinen peräkkäinen lauantai, kun viikonlopun saa käynnistettyä uudella blogipostauksella. Vaikka viimeksi kerroinkin olleeni Kaikussa, en kuitenkaan ollut siellä samaan aikaan Sanna Marinin kanssa. Jos olisin ollut, ja jos Sanna olisi tullut röökipaikalla juttelemaan, niin hän olisi varmasti ollut sitä mieltä, että blogeissa, sähköposteissa ja oligarkkien pr:ssä on tulevaisuus. Tähän huutoon on tämänkin blogin toimitus yrittänyt vastata; ei avustamalla saudeja sorron tiellä, vaan julistamalla mielipiteitä faktoina uusien blogipostausten muodossa, ja laittamalla oikeaan laitaan tilausnapin. Kyseinen tilausnappi lähettää mailin uudesta tekstistä kuitenkin vain kerran päivässä, joten kannattaa silti käydä tarkistamassa tilanne vähintään kerran tunnissa, jotta vältyt tilanteelta, jossa notifikaatio kilahtaa mailiin vasta, kun kaupungilla on jo monta tuntia hämmästelty allekirjoittaneen uskomatonta silmää korkeakulttuurin uusille tuulille.
Vaikka viimeksi haikailinkin nuoruuden kesien perään, on mielenrauhan kestävyyden kannalta ehkä kuitenkin parempi ymmärtää oma kuolevaisuutensa ja oppia elämään sen kanssa. Niinpä olenkin lähestyvän eläkeiän kunniaksi käynyt viimeaikoina oopperassa, treenaamassa selkälihaksia salilla vanhuuden varalle ja golffaamassa Kirkkonummella. Kun eläkeikä kohta koittaa, olen valmis! Kävin katsomassa Don Giovanni nimisen oopperan, joka kertoi naisia ahdistelevasta jääkiekkoilijasta aatelisesta, joka ei katunut tekojaan. Ooppera ei ollut mitenkään oma suosikkini, mutta portviinin voimalla nyt katsoo vaikka Temptation Island Suomea.
Koska aina ei ole portviiniä saatavilla, ei Temptation Island Suomea pysty tavallisesti katsomaan. Niinpä tämän tv-syksyn ehdoton tähti onkin ollut Amazing Race Suomi. Joskus eri tahoilta on kuulunut leikkisiä väitteitä, että Suomi on 10 vuotta muita jäljessä, mutta tässä tapauksessa Suomi onkin yli 20 vuotta jenkkiformaattia jäljessä. Ehkä kuitenkin parempi myöhään kuin ei milloinkaan, koska Selviytyjät Suomen kiinnostavuus loppui jo muutama vuosi sitten. Sen jälkeen kun sen lappilaisen K-kauppiaan vaimo lähetti viidakkoon kirjeen, että "erotaanko?", on selviytyjät ollut alamäkeä. Onneksi on siis ARS, koska en usko, että monet aikoinaan tajusivat kuinka täysvaltaista Timo Rautiaisen duuni on Marcus Grönholmin vierellä ollut. Hesari oli nostanut omaan ARS juttuunsa sen, miten huonoa englantia suomalaiset urheilijat puhuvat, mutta itse olen aina kokenut, että maailman mittakaavassa, suomalaiset puhuvat aina todella hyvää englantia. Itselläni on rallienglantia enemmän pistänyt silmään se, miten erilaisella energialla matkaa voi taittaa. Bro, mä vannon et legit paras tiimi on Baka ja Samuel. Team Touko-Poukon seuraamisesta sen sijaan tulee stressihiki itsellekin.
Jersey Shore alkoi jenkeissä noin 15 vuotta sitten, joten muutama vuosi pitää vielä jaksaa, ennen kun saamme nauttia omasta Jersey Shore Suomi versiostamme. Tämän viikon lukijakysymyksemme onkin, missä Jersey Shore Suomi sinun mielestäsi pitäisi kuvata ja keitä siinä pitäisi olla mukana?
Radiosta harvoin tulee mitään kovin hyvää, mutta olen itse pitänyt tästä Doja nimisen kissan, maalaamista käsittelevästä, kappaleesta. Näiden sävelien myötä toivotan erinomaista viikonloppua just sulle!
Prinssi
 |
| Korkeakulttuuria |
 |
| Syyskokko |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti