Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

No huhhuh! Olipas taas vuosi! Oli ISISiä, JYTKYä, osaamatonta hallitusta, pari lakkoa, Huuhkajat jatkopelien ulkopuolella, pari ulkomaanmatkaa, suvakkeja, pakolaisia, Star Wars, Bond ja Ajankohtaisen Kakkosen lopettaminen. Jos ensi vuosi haluaa päästä samaan, niin aika kovat kortit pitää lyödä pöytään. 

Ei sillä etteikö ensi vuodessakin olisi paljon odotettavaa. Saamme vapaalle maailmalle uuden johtajan, keväällä on taas lätkän MM-kisat, Cheek seuraa Jay-Z:n jalanjäljissä ilmoittamalla suhteesta Chisuun ja luo Suomen artistikenttään uuden superduon. Kesällä Tallinnanaukiolla havaitaan seepra, mikä ei todellakaan ole mikään uutisankka, vaikka kukaan ei ole seepraa lopulta nähnytkään. On myös yleisurheilun EM-kisat, mutta ”lähetysaikojen muuttumisen takia näytämme nyt TV kakkosen puolella maailman vahvin mies -kilpailut vuodelta 2004”. Loppuvuodesta vielä talvi yllättää autoilijat ja vuosi 2016 alkaakin olla paketissa. Hyvää uutta vuotta 2017!

2017 alkaa vahvasti uuden Presidentin, Donald Trumpin, alkaessa pommittaa Agrabahia, nähtyään tiedusteluraportin, jossa prinssi Aladdin kokoaa mahtavan sotajoukon ison sinisen pilven avustuksella. Ranskan patonkeihin ja lakkoiluun perustuva talous vetää henkitoreissaan koko euron mennessään, ja Suomi siirtyy käyttämään valuuttana jäkälää ja itsesääliä. Uudet talousratkaisut eivät kuitenkaan toimi, vaikka kaikilta asiantuntijoilta kysyttiin ja 90% oli sitä mieltä, että ”paskaaks tässä, anna Rolexander mennä vaan!”, joten lamasta noustaan kuten muillakin kerroilla, eli voittamalla lätkän MM-kisat. Torilla kansaa laulattaa Cheek, Chisu ja Puna-armeijan kuoro. Hauskaa kestää kuitenkin vain päivän, jonka jälkeen Suomi sijoittuu Euroviisuissa niin huonosti, että YK äänestää Suomen liittämisestä Viroon. Päätöslauselmassa todetaan, että ”Suomen ongelmat alkoivat kun maahan päästettiin ulkosuomalaisia, jotka veivät työt ja naiset, mutta tekivät työt huonosti ja sanoivat naisia läskeiksi”. Pahaksi onneksi myös talvi yllättää lopulta autoilijat. 

Mukavaa joulua ja onnellista uutta vuotta 2018!

Kalle

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille! On tullut taas aika katsoa jonottamista TV:stä ja arvailla Linnan boolin sisältöä, joka on kyllä ensimmäisen kerran paljastettu jo 70-luvulla.

Sytyttäkää kynttilä Suomelle ja laittakaa YLE:n Ykkönen päälle. Jos saan kanavat näkymään niin live twiittaan kaiken nimellä YLElinnanjuhlat.

Ensi kertaan,

Kalle

Runo ystävyksistä

Oikein mukavaa sunnuntaita kaikille! Kuten tarkimmat ovat huomanneet, on blogi ollut pienellä tauolla. 

Mitään oikeaa tekstiä en ole vielä jaksannut kirjoittaa mutta ajattelin, että jatkan "huippusuosittujen" ”runojen” kirjoittamista.

Pidempikin teksti saattaa olla lähiaikoina tulossa, mutta luultavasti tulee taas jotain tämän kaltaista shaissea. Koska live-twiittaukseen siitä, kun yritän ommella puvun takkiini irronnutta nappia, on  kuitenkin vielä hetki, niin aloitetaan runolla, joka kertoo kahdesta ystävyksestä ja heidän illastaan…hyvät naiset ja herrat!...

Runo ystävyksistä

Alussa

Bruno

Curryn

Duunasi,

Ettei

Franz

Gammaa

Hommaisi.

Illalla

Jätkät

Kuitenkin

Lankesivat.

Mömmöt

Naamassa,

Onnellisina,

Puhuivat

Qwertya

Ruotsalaisille

Serkuksille.

Tuskin

Uskalsivat

Vähän

Wienervalssata.

Xenofobialla

Yöhön!

Zoofiliaa

Århusissa

Äpäröintiä

Östermalmilla.

Tyhjä metrolaituri oli runollisin kuva, jonka löysin

Kevät

Huhhuh, olipas se jännittävä vaalikevät! Lontoossa olen saanut jännittää, että eroaako Englanti Eu:sta ja potkitaanko kaikki ulkomaalaiset pihalle, ja Helsingissä taas on ihmetelty, että pitäisikö budjetista leikata 4 vai 10 miljardia. Itse olisin leikannut 70, jolloin oltaisiin oltu jo melkein plussan puolella. Miksi leikata menoista vain 20% kun samantien voisi leikata 100%. Kansa on nyt kuitenkin puhunut ja saimme Perusturvalliset konservatiivit valtaan molemmissa maissa. Hyvä me! Ja kyllähän se luottamusta herättää kun hallitusohjelman ensimmäisellä sivulla lukee, että ”epäonnistuakin saa”. Kuka tänne on mitään onnistumaan tullut, häh?

Olen jo vuosikausia paasannut köyhien, taiteen, tieteen, ihmisoikeuksien ja koulutuksen turhuudesta, joten mikäs tässä on kettua metsästäessä kun uuden autonkin saa Suomesta ostettua halvemmalla. Koska vaalien seuraaminen ja uuden hallitusohjelman lukeminen on vienyt kaiken aikani, en ole tätä blogiakaan paljon kerennyt päivittää. 

Kevääseeni on kuitenkin mahtunut vaikka ja mitä. Olen muun muassa käynyt katsomassa Charltonin peliä, joka oli niin kaukana Lontoon keskustasta, ettei kännykässäni ollut enää kenttää. Olen myös käynyt katsomassa QPR:n tarpomista valioliigassa ja Fulhamin tarpomista divarissa. En ole kuitenkaan tyytynyt pelkään jalkapallon katsomiseen, sillä olen myös katsonut maisemia Shardista, Tate-museossa maalausta Queenin levynkannesta, Paholaisen voittoa maailmankaikkeudesta ohjelmassa Kaksi julkkista ja yhdet häät, palanutta nenääni peilistä, kelloa Avengers: Age of Ultron- elokuvassa ja tyttöystäväni katuvaa ilmettä puhuessani suu vaahdossa pääsystäni Silver-tasolle ja Loungeen British Airwaysin Executive Clubissa.

En ole vielä päättänyt mitä katson seuraavien kolmen viikon aikana, luultavasti Exceliä ja kelloa, mutta kolmen viikon päästä alkaa loma. Juhannukseni aion viettää Helsingin edustalla saaressa (vähintään henkinen) kanapuku päällä skumppaa juoden, siitä seuraavat pari päivää mahdollisesti landella loikoillen ja loppuviikon Stadissa seinään tuijottaen, joten jos satut liikkumaan Helsingin kantakaupungin alueella kesäkuun lopussa, niin heitetään vaikka femmat, ja syödään jätskit.

Eiköhän tämä ole tällä kertaa tässä. Kuunnelkaa Karri-Koiraa, tehkää kuperkeikka, vihellelkää kesän kunniaksi ja antakaa henkseleiden paukkua. 

Pimlicon Herttua over and out.

Kirjoittaja ei äänestänyt hallituspuoluetta, mutta on sen sijaan lihonnut kilon tai viisi.

En muista olenko aikaisemmin maininnut, mutta täällä on baari, jossa voi dokata ja pelata pingistä.

Lontoo. (Kuva: A. Lehtonen)

Siinä vähän rakentamisen mallia Lontoosta. Miksi rakentaa talot suoraan kun voi rakentaa myös vinoon.

?

Charlton

Queen II

QPR

Pilkku, joka katkaisi Fulhamin selän.

FU

Näitä turbiineita on sitten tänä keväänä vähän tuijotettukin.

Lontoossa on kesä ja palmut kukoistaa.

Voin suositella lounasta.

Kesä

Shortsit

Otin kuvan kun olin menossa salille, että muistaisin jälkikäteen käyneeni. Ei oo tullu hirveesti käytyä.

Apila

Shakki ei ole kaikille.

Käytiin blues-klubilla.

Take Courage

Wimbledon

En tiedä teistä muista, mutta itse huomaan jatkuvasti tekeväni vihaamiani asioita. En tiedä johtuuko se siitä, että Facebookissa ei ole viime aikoina näkynyt päivittäin kuin kymmenen mustavalkokuvan päälle läntättyä mietelausetta, joissa kehotetaan ottamaan oma elämä haltuun ja olemaan tekemättä mitään ikävää ja käymään salilla ja olemaan ajattelematta mitä muut ihmiset sinusta ajattelevat, joten minä sitten tyhmänä edelleen teen kaikkea ikävää, vaikka kahden pennin mietelauseet muuta neuvovatkin. Olen muun muassa aina syvästi vihannut muuttamista, mutta muutin maanantaina, omien laskujeni mukaan, kymmenennen kerran sitten kesän 2009. Tällä kertaa uusi asunto on kuitenkin teoreettisesti paria muuta gettoa paremmalla paikalla, sillä jaan postinumeroni alueosan David Cameronin kanssa. 

En kuitenkaan aio antaa tämän faktan muuttaa itseäni, vaan aion edelleen katsoa kaikkia muita alaspäin, olla töykeä, vittuilla, huudella köyhille, kulkea takki auki, hykerrellä omalla neroudelleni, ja olla katsovinani muita ihmisiä silmiin, mutta todellisuudessa katsoa omaa jumalaista peilikuvaani heidän silmistään.  

Vaikka viime kirjoituksesta on jo aikaa, eivät työpaikalla ole asiat paljon muuttuneet. Suurimpana muutoksena ehkä se, että olen alkanut syömään sushin sijaan kanapastaa neljä kertaa viikossa.

Koska mitään merkittävää ei ole oikein tapahtunut, palatkaamme takaisin aina Helmikuuhun 2015. Muistatteko vielä sen ajan, kun House of Cards ja Suits olivat edelleen tauolla, Leonard Nimoy oli edelleen elossa, minä luulin, että kookosvesi on vain kallista vettä, eikä kuolleista rotista uutettua käytetyn laastarin makuista kallista vettä?

Eräänä kauniina helmikuisena lauantaina toteutin yhden elämäni suurimmista unelmista, jonka toteuttamisesta olen haaveillut jo liki neljä kuukautta. Kävin kahden työkaverini kanssa vinttikoirakilpailuissa! Jos sinulla on joskus mahdollisuus käydä Englannissa ollessasi katsomassa kun vinttikoirat kiitävät rataa ympäri, suosittelen erittäin lämpimästi. En ole käynyt monessa paikassa, joissa olisin pelännyt puukotetuksi tulemista yhtä paljon kuin Wimbledonin laukkaradalle kävellessäni. Vartin pimeitä kujia kulkiessasi saavut vihdoin säkkipimeälle hiekkaparkkikselle, tai oikeastaan kävelet jo kerran ohi, koska et usko, että säkkipimeä hiekkaparkkis on se mihin olet tulossa, ja seikkailu voi alkaa.

Suosittelen vinttikoirakisoja myös kaikille viime aikoina lapsia saaneille läheisilleni, koska jos sinusta joskus tuntuu siltä, että olet huono vanhempi, tai että et osaa kasvattaa lastasi oikein, voit aina käydä Wimbledonissa, ja tuntea olosi heti paremmaksi. Harvoin olen nimittäin nähnyt yhtä paljon lapsia 22:30 neljän asteen ulkoilmassa yhtä monen kännisen aikuisen seurassa.

Alkuhämmästyksestä toivuttuasi voitkin vetää lätsän, sen sellaisen tavallaan baskerin, jossa on lippa, sen jota  Samuel L. Jackson käyttää, syvemmälle päähäsi, ja alkaa lyömään vetoa. Älä turhaan yritä analysoida koirien aikaisempaa menestystä, alustaa, muita koiria, koirien ulkonäköä, juoksumatkan pituutta, tai muuta sellaista, koska koirat ovat siitä hyvä vedonlyöntikohde, että voitto on aivan sattumankauppaa. Suosittelen ottamaan mukaan käteistä, leveän hymyn ja ostamaan olut kannun, ei tuoppia, vaan kannun. Ja mene sinne kesällä, älä helmikuussa. Älä helvetti mene sinne helmikuussa. 

Ensi kerralla kerron miltä tuntuu, kun näyttää siltä, että on nukkunut ojassa, ja syö neljän punnan ribsejään pahvilautaselta, ja törmää kolleegaansa ensimmäistä kertaa elämässään työpaikan ulkopuolella. Saatan kertoa myös siitä, miltä tuntuu kun takki nyysitään, tai siitä, että Star Warsiin on enää 278 päivää.

Haluan lopettaa Dostojevskin viisaisiin sanoihin ”Sex is on fire, I’m the King of Leon-a Lewis.

Pitäkää pää pinnalla,

Kalle

PS. Paljon onnea tuoreelle hääparille ja kaikille valmistuneille.

2015

Hyvää uutta vuotta! Toivottavasti joulu sujui hyvin; kinkku oli mehukas ja sait lahjaksi sähköhammasharjan. Itsehän en enää edes pyydä joululahjaksi sähköhammasharjaa, vaan poltan joka joulu yhden punaisen nutun seremoniallisesti riisipuurosta tehdyn pentagrammin päällä. No mutta se joulusta. Sitten viime kirjoituksen, saimme myös päätökseen järkyttävän huonon vuoden. En tietenkään puhu itsestäni vaan lähinnä muista. Oma vuoteni oli varsin mainio. Muutin takaisin Lontooseen ja vaihdoin duuniin, jossa on ilmaiset pillimehut. Kaikkien muiden vuosi ei sen sijaan sujunut yhtä hyvin. Suarez kompastui hampaat edellä kesken pelin, ihmiset kaatoivat jäävettä päälleen, ISIS sai Al-Qaidalaiset näyttämään ihan OK jätkiltä ja ilkeät ukrainalaiset hyökkäsivät rauhaa rakastavan Venäjän kimppuun. Keskusta nousi suurimmaksi puolueeksi, Kotkajengi ja Huuhkajat tarpoivat suossa. Eikä toki pidä unohtaa ebolaa, joka tappoi kaikki, kuten Y2K, hullun lehmän tauti, lihansyöjäbakteeri, ja SARS aikoinaan.

Mutta onneksi on 2015, tuo valon ja armahduksen vuosi. Itse aloitin vuoteni lentokentältä heti kotivoitolla…

Ensimmäinen viikko lopetettiinkin sitten jo viime vuodelta tutuksi tulleilla hyvillä uutisilla.

Kaikkien edellä mainittujen asioiden takia minulla onkin hivenen syyllinen olo siitä, että minulla menee varsin hyvin.  Perheasiat on kunnossa, tyttöystävän kauneuteen verrattuna Grace Kelly näytti ihan luudalta, ystävät menevät naimisiin, ja saavat lapsia, työpöydän herkkulaatikossa on viisi pussia sipsejä ja söin eilen iltapalaksi GLO hotellin tarjoamaa peuraa.

Toki voisin valittaa siitä, että 150 euron lennolla vischy-lasi on maksullinen, tai siitä, että Helsinki-Vantaan Starbucksin myyjät eivät puhu mitään kieltä, ja sain kaakaon tilaamalla ensin cappuccinon ja sen jälkeen jääkahvin. Tai voisin valittaa Helsingissä valinneesta loskasta, joka sotki itse omin pikku kätösin Kulta, sinusta on tullut pullukan aikana lankkaamani kengät. En valita siitä, että kaikki elokuvien action-tähdet ovat nykyään faijani ikäisiä, ja että koen sen syövän elokuvan uskottavuutta kun päätähti on helpompi kuvitella juoksemassa vessaan kuin tappeluun. Voisin myös valittaa Chicosista, koska se on Chicos. En kuitenkaan tee sitä, en valita mistään näistä, enkä tästä iltasanomien jutusta, jonka lukemisesta sain syövän. Kirjoitan iltalehden pienellä, koska vaikka en aiokaan valittaa lehden sisällöstä, on se silti niin perseestä, ettei sitä tarvitse kirjoittaa isolla.

En aio valittaa, joten lopetan tältä erää tähän.

Onnea ja menestystä Herran vuoteen 2015

Carlos

Heathrow

Herkkulaatikko. Kuulemma kaikilla ei ole duunissa herkkulaatikkoa. Pidin sitä paskapuheena.

Duunimatkalla nähty kissa

Wishes do come true