maanantai 15. joulukuuta 2014
Mikko Kivinen pääministeriksi
TERRRRRR’RRRRRRR’RRRvetuloa kulttuurimatkalle maailman märimmälle saarelle, jossa ruokakaupassa on puolahylly kaikille niille, joiden on pakko saada viikottainen hittinsä kartoflankaa tai grochówkaa. Siinä on monta hyvää puolta, että asuu jättimäisen Sainsbury’sin vieressä. Yksi suurimmista eduista, puolalaisten herkkujen lisäksi, on se, että Sainsbury’sta saa kaiken mitä voi ikinä tarvita. Tavarat on myös aseteltu niin nerokkaasti, että ennen kuin on kerinnyt edes hedelmäosastolle, on jo kävellyt Transformers DVD:n ohi ja sivuuttanut hyllyn, jossa on tarjouksessa sekä viski että kokis. Suomessahan tämä ei tietenkään onnistuisi, sillä moinen valinnanvapaus ajaisi koko valtion kaaokseen ja anarkiaan. Mikko Kivisestä tulisi pääministeri, tasa-arvoinen avioliittolaki ulotettaisiin koiriin, teinit saattaisivat oppia, että alkoholia on olemassa, ja sehän nyt ei käy! Aleksanterinkatu päällystettäisiin kullalla, koska alkoholiverosta tulevat eurot kasvaisivat räjähdysmäisesti, ja Mannerheimin patsas vaihdettaisiin patsaaseen Uuno Turhapurosta, koska se olisi kaikkien Pirkkaviskistä humaltuneiden mielestä ”hyvä läppä”. Kaikkien edellä mainittujen syiden takia viski siirretäänkin Alkon kellariin, jossa sitä vartioi kolmipäinen Päivi Räsänen ja arvoituksia kysyvä Valviran virkamies.
Miksi seepralla on silmälasit? –Jotta se näkisi alkoholimainonnan paremmin.
Minun ei ollut missään nimessä tarkoitus valittaa alkoholin myynnistä tai sen verotuksesta, mutta jotenkin siinä nyt taas kävi niin. Pahoittelut siitä. Se mistä minun oli tarkoitus valittaa oli tietenkin plussakortit. Olen kohta puoli vuotta tehnyt kaikki ostokseni siinä aiemmin mainitussa Sainsbury’ssä heidän Nectar plussapistejärjestelmää käyttäen. Tästä hyvästä olenkin saanut kasaan jo mukavat 721 pistettä, joka vastaa oikeassa rahassa TATTARATTATTATTAAAAA!!! KOLMEA PUNTAA JA KUUTTAKYMMENTÄ PENCEÄ!!! MITÄ HEVON******!!!! Jos olisin viimeisen puoli vuotta kaupassa käydessäni nostanut kaikki maassa näkemäni yhden pencen kolikot, olisi minulla nyt kasassa enemmän. Mitä ****** näillä plussakorteilla tekee!? Stadissakin odotin hyvät kaksi vuotta ensimmäistä femman arvoista etuseteliäni paikalliselta K-ketjulta. Lontoossa suurin osa kaikista kassoista on jo korvattu automaateilla. Luulen sen johtuvan siitä, että kaikki 721 nektarpistettä puolessa vuodessa keränneet alkoivat sylkeä kassahenkilökunnan päälle kuullessaan kysymyksen ”Have you swiped your Nectar card?”
Sitten iloisempiin uutisiin. Joulukuun neljäs oli Transfer Deadline Day, joten kaikkien, jotka ovat tällä hetkellä parisuhteessa täytyy myös pysyä parisuhteessa aina tammikuun kuudenteen kello kolmeen asti, koska joulunpyhinä eroaminen on liian julmaa. Toinen iloinen uutinen on se, että tulen tänään käymään Suomessa, vaikkakin lähden sieltä jo tiistaina pois. Alan kuitenkin käymään jatkossa Suomessa hieman useammin, joten jos olet aina halunnut käydä Radissonissa lähes ilmaisella viidentoista euron kaljalla, tammikuussa voit toteuttaa unelmasi hyvässä seurassa.
sunnuntai 7. joulukuuta 2014
Aktiivinen neitsyt
Hyvää sunnuntaita sumuisesta Lontoosta. Pahoittelut varsin
harvasta blogin päivitystahdista (harvasta, get it, uh uh, get it). Arkipäivät ovat
vain olleet hieman kiireisiä ja viikonloppuisinkin on ollut yllättävän paljon
ohjelmaa. Tänäänkin olen esimerkiksi kaikkien Youtuben helmien lomassa katsonut Annie-musikaalin, joten kiirettä on pitänyt. Muinakin
viikonloppuina on riittänyt menoa, sillä täällä on käynyt muun muassa seurue
Helsingistä ja tyyliin pikkuserkku (en ole ikinä ollut näissä kovin hyvä) Cardiffista.
Se on aina hyvä kun täällä käy joku tuttu kääntymässä, niin
tulee itsekin pyörittyä paikoissa, joissa ei tule tavallisesti hengailtua, tai
tulee vähintäänkin tehtyä asioita, joita ei muuten tulisi tehneeksi.
Helsinkiläisseurueen kanssa kävimme mm. paikallisessa kaljalla ja jalkapallo-ottelussa,
jossa oma työläisjalkapallojoukkueemme, Chelsea, voitti West Bromwichin
maailmantähdet 2-0. Jos käyt joskus Chelsean matsissa, ja haluat ottaa siinä erätauolla vähän jotain huikopalaa, en suosittele sitä kolmionmuotoista laavapiirakkaa, joka on niin kuuma, että se polttaa sormista ihon. Kun olet vartin venannut sen piirakan jäähtymistä ja missannut luultavasti jo toisen puoliajan ensimmäisen maalin, selviää, että sen piirakan sisällä on hernemaissipaprikaa, joka on vielä kuumempaa kuin se muu piirakka. Olisin heittänyt sen roskiin samantien, mutta pelkäsin sen syttyvän roskiksen tuleen. Ottelun lisäksi kävimme myös museossa, shoppailemassa, tanhuamassa ja sanailemassa koppalakkien kanssa. Cardiffinserkun kanssa kävimme hummerileivillä,
katsomassa nähtävyyksiä, ja toteamassa, että Orfordstreetillä on näin joulun
alla muutama ihminen.
En oikein tiedä onko se Alauddinin karkit, ne hummerileivät, vai se
etten ole liikkunut sitten Englantiin muuttoni, mutta en ole enää niin hyvässä
kunnossa kun olin esimerkiksi viime
keväänä, tai unissani. Korjatakseni tämän liityinkin viime viikonloppuna Virgin
Active Health Clubin jäseneksi. Jos punttiksella ei ole höyrysaunaa,
poreammetta, uima-allasta, kahvilaa, ja konetta, joka kuivaa uimahousut, voiko
sitä edes punttikseksi kutsua. Yhtä hyvin voisi nostella muita asunnottomia
jossain roskisten välissä. Uudella
salilla on kuitenkin myös haittapuolensa, koska mitä luultavammin kehoni
muistuttaa taas veistosta jo viimeistään jouluna, ja on riski etten enää pääse duuniin, kun kulkukorttini kuva ei vastaakaan uutta sporttista olemustani. Kun viimeksi kävin salilla
puoli vuotta putkeen, jouduin muuttamaan toiseen maahan kun perhe ei enää
tunnistanut minua kaikilta lihaksiltani.
Koska henkinen hyvinvointi on vähintään yhtä tärkeää kuin
lihasten hyväily kookosöljyllä, lähden nyt tästä elokuviin, mutta sitä ennen
otan ostamani vitamiiniporeen, joka sisältää ”henkiseen suorituskykyyn
vaikuttavaa” pantoteenista happoa. Hivenen kuulostaa keksityltä markkinointipaskalta,
mutta tuskin sitä olisi painettu siihen paketin kylkeen jos se ei olisi totta. Tavoitteni onkin joulupöydässä leikata itselleni kinkkua pelkällä mielen voimalla.
Sain viime perjantaina mitä luultavammin varsin positiivisia uutisia, mutta kerron niistä enemmän ensi kerralla kun asiat varmistuvat. Jätän tämän nyt tähän vain tällaisena cliffhangerina.
Kind regards,
Kookosöljy Kalle
Ikuinen pelastus on aina vain nurkan takana. |
Kuka myy karkkia joskus kybältä? Hiomaton timantti, Alauddin. |
Tykkään edelleen eniten siitä Big Ben kuvasta, joka oli ihan tän blogin ensimmäisissä postauksissa. |
Ei ihmekään, että tarttee keppiä, jos on noin huono ryhti. Ois varmaan kannattanu käydä salilla, eikä olla vaan duunissa. |
Varo! Hevoset voi potkasta. |
What's your name? -Kalle C-O-L-A? -Yeah, that's right |
@herskahummeri |
torstai 6. marraskuuta 2014
NY
Iltojen iltaa. Ajattelin, että jos sitä taas jotain
kirjoittelisi näin Guy Fawkesin ja Flux capacitorin merkkipäivän kunniaksi. Jos
et tiedä mitä tai ketä edellä mainitut asiat ovat, suosittelen kääntymään World
Wide Webin puoleen. Ikkunani ulkopuolella ammutaan tälläkin hetkellä raketteja,
tai sitten ne ovat vain Itä-Lontoon jengisodissa käytettävien kranaattien
räjähdyksiä. Ilokseni myös huomasin, että kaupunginosani pääsi tällä viikolla
myös lehtien palstoille. Toki kyse oli korruptiosta ja huonosti hoidetusta
hallinnosta, ja toki aluetta kutsuttiin sanoilla ”rotten borough”, mutta
sanoisin, että kyseessä on luultavasti kateellisten panettelu. Paikka, jossa
voi ostaa sekä uudet vaatteet että kana-aterian maissilla ja kokiksella
yhteensä alle kympillä, ei voi olla täysin mätä. Päälle vielä femman parturi ja
intialainen ravintola, johon voi viedä Tescosta omat juomat. Jos se ei ole
taivas, niin mikä on?
Koska Manu ottaa edelleen turpaan oikealta ja vasemmalta,
päätin taannoin vaihtaa lajia, ja suuntasin meren toiselle puolelle katsomaan
kuinka isossa maailmassa pelataan jalkapalloa. Yllätyksekseni huomasin, että
sitä pelataan lähinnä käsin. Mikä ei yllättänyt oli se, että NY Jets hävisi.
Edellisistä seitsemästä ottelustaan Jets oli voittanut yhden, ja vaikka
koitinkin tehdä kaikkeni (syödä cheese steaken ja pitsan ja juoda pari kaljaa),
hävisivät he silti. Vaikka Jets ei hirveästi kampoihin pystynytkään laittamaan,
oli silti varsin mielenkiintoista nähdä 82566 kännistä jenkkiä yhdellä kertaa. Arvostin
myös kovasti tailgating kulttuuria, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että
lava-auton perään laitetaan mahdollisimman iso grilli ja cooleri kaljoille.
Sitten ajetaan stadikan parkkiselle ja aletaan dokaamaan ja syömään pihvejä,
noin neljä tuntia ennen matsin alkua. Kuten Dalai Lama on sanonut: ”Jos on pari
Kasleria ja lava Karhua, niin sitä kattoo vaikka mäkihyppyä”.
New York ei muutenkaan ollut hassumpi. Eihän se mikään
Whitechapel ole, mutta menettelee. Tällä kertaa en juurikaan nähnyt
nähtävyyksiä, sillä katsoin ne jo edellisellä kerralla 2006, mutta kävin muun
muassa YK:n päärakennuksessa tutustumassa jo valmiiksi paikkoihin, siltä
varalta, että minut nimitetään jossain vaiheessa YK:n pääsihteeriksi. Tällä
kertaa vietin myös aikaa Brooklynissä, joka osoittautui varsin mukavanoloiseksi
paikaksi olla ja elää. Brooklynissä oli muun muassa leffateatterissa pöytiin tarjoilu
ja sushi-ravintola, jonka meal for two sisälsi niin paljon kalaa, että Jasper Pääkkönen itkisi verta.
Edellisellä reissullani High Linea ei ollut vielä avattu
yleisölle, joten juhlistin tapahtumaa romanttisella iltakävelyllä ja neljän
dollarin turistihodarilla. Koitin ahtaa pitkään viikonloppuuni myös Ebola-tartunnan
ja Gun rangen, mutta Ebola kaatui siihen, että keilahallissa, jossa New Yorkin
ainoa potilas oli edellisenä päivänä käynyt ei vielä tiedetty että New Yorkin
ainoa potilas oli edellisenä päivänä käynyt, joten jono oli liian pitkä, että
olisimme jaksaneet odottaa vuoroamme. Gun range taas kaatui paikallisten
pahvien puuttumiseen. On siinäkin Land of the free, kun ei edes ampumaan pääse.
Arrivederci,
K
America, fuck yeah! |
FOX |
High Line |
High Line |
Etelä |
Kaks aivan törkeen hyvää soittajaa metrotunnelissa |
Majapaikan katolta |
Central Parkin kulmalta |
Kun Jets otti kuokkaan |
Jos joku on nähny, niin kertokaa oliko hyvä |
Kuvituskuva |
Koitin saada samaan kuvaan höyryävän viemärin, Cokisrekan ja keltasen taksin, että kaikki uskois, että kävin Nykissä |
Kuvituskuva |
Kuvituskuva |
Miksi YK:n pihalla on patsas, jossa joku jätkä tappaa jotain liskoa? |
YK |
YK:n sisäpiha |
Kai tää oli se suurin sali |
Times square |
sunnuntai 12. lokakuuta 2014
Viski
Hei kaikille! Ajattelin näin sunnuntain kunniaksi vähän
päivitellä kuulumisia, ettei tarvitsisi nousta sängystä. Toki olen jo tehnyt
tänään vaikka mitä nousematta sängystä, katsoin muun muassa elokuvan varsin
lupaavasta rap-artistista. Elokuvan nimi oli 8 Mile, ja pääosaa esitti Eminem
nimellä esiintyvä artisti. Kaveri vaikutti varsin osaavalta, ja olen varma,
että hänestä kuullaan vielä.
Duunissa on ollut viime aikoina melko kiirettä, mutta pari
viikkoa sitten lähdin kerran jo heti puoli kuudelta. Toki sitä seuraavana
päivänä maksoin siitä virheestä tekemällä kotitehtäviäni portfolioiden
riskimalleista varttia vaille kymmeneen. Muuten ilta ei ehkä olisi jäänyt edes
mieleen, mutta kotiin kävellessäni kaksi eri ihmistä yritti myydä minulle
koksua, ja kolmas olisi varmasti myynyt jos olisin kysynyt. Itseäni tapaus
kuitenkin lähinnä nauratti, sillä ensimmäistä kysymystä ”do you want some good
shit” en edes kuullut, koska kuuntelin samaan aikaan NWA:n Gangsta Gangsta
biisiä niin lujalla.
Vaikka töissä on kiirettä ollutkin, on viime viikkoihin
mahtunut yllättävän paljon kaikkea positiivista. Voitin esimerkiksi pari sataa
puntaa pokerissa, pelatessani sitä suljetussa baarissa aamukahteen, viiden
minulle ennestään täysin tuntemattoman ihmisen kanssa. Tapaus kuulostaa varsin
epäilyttävältä, mutta pokerin pelaaminen pitkästä aikaa oli varsin hauskaa. Muut
pelaajat olivat myös varsin mielenkiintoisia tyyppejä, joka teki pelaamisesta
entistä hauskempaa. Yksi pelaajista esimerkiksi oli sijalla 15 UK Flipperi
rankingissa. Ilmeisesti turnaukset eivät kuitenkaan ole mitenkään hirvittävän
rahakkaita, joten ajattelin edelleen pitää päivätyöni, ja siirtyä
flipperiammattilaiseksi vasta eläkkeellä.
Tyttöystäväni ollessa kylässä pari kuukautta sitten, sain
romanttisuuspäissäni kuningasidean ja ostin liput Michael McIntyren keikalle
samaiselle lauantaille. Kun lauantai vihdoin koitti, ja lippuja ei edelleenkään
kuulunut, ajattelin että soitan lipputoimistoon ja sanon heille suorat sanat.
Suunnittelin käyttäväni aiemmin mainitusta NWA Gangsta Gansta laulusta
oppimaani lausetta ”I’m the type of nigga that’s built to last, if you fuck
with me, I’ll put my foot in your ass.” Tilanne ei kuitenkaan onneksi mennyt
niin pitkälle, sillä juuri kun olin soittamassa, huomasin, että ostamani liput
olivatkin syyskuun sijaan lokakuulle. En kuitenkaan tästä turhaan hätääntynyt,
koska tämä ei ollut ensimmäinen lahjani tyttöystävälleni, joka meni aivan
vihkoon. Koska Lontoo on niin huippupaikka, pääsimme samana iltana katsomaan
toista stand up keikkaa. Kun lokakuu vihdoin koitti, tyttöystävä oli jo aikoja
sitten lähtenyt, lehdet puista olivat alkaneet pudota, eikä lippuja
edelleenkään kuulunut, ajattelin taas soittaa ja kysellä niiden perään.
Psyykkasin jo itseäni tulevaan valituspuheluun kuunnellen lisää NWA:ta. Now I’m
the muthafucka that ya read about. Taking a life or two, that’s what the hell I
do. Puhelin käteen ja viimeinen vilkaisu varausnumeroon. 3 Oct 2015. *****!
Joten mikäli tyttöystäväni ei pääse vuoden päästä kanssani katsomaan stand
uppia, on minulla yksi ylimääräinen lippu. Ilmoittele jos kiinnostaa.
Koska minulla on aivan järkyttävä nälkä, lopetan tämän
blogin kirjoittamisen nyt tällä kertaa tähän, ja lähden ostamaan Sainsbury’sista
jotain epäterveellistä, ja katsomaan, että myydäänkö siellä Bluetooth yhteydellä varustettuja sähköhammasharjoja.
Tsemppiä viikkoon,
Kheil (Suunnilleen tähän muotoon Kalle täkäläisten suussa
taipuu)
PS. Työkaverini pitää blogia, joka on hyvä, ja jota myös päivitetään paljon useammin kuin tätä.
PS. Työkaverini pitää blogia, joka on hyvä, ja jota myös päivitetään paljon useammin kuin tätä.
Niinpä |
Eiks näissä blogeissa kuulu tällasia kuvia suunnilleen olla. |
Viikonloput, kun Valioliigaa ei pelata, pitäis kieltää. |
Meidän viereisen toimistotalon seinää pitkin voi laskeutua. |
Perjantaisin lounaat pitää käydä itse ostamassa. |
Whitechapel |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)